Amidralaa gej baylag shuu

Ogloo irenguutee l yagaad ch um xen negentei yriltsmaar sanagdaad ajiliinxaa neg egchtei jaal buu xallaa. Zondoo um yrij bna. Bi ogloo orj ireed Hi5 deer baigaa naizuudiinxaa hi5 ruu zochilson um . Tegeed tend minii omno ni uxtlee buur xamag zuilee umartan baidag bix xuchee shavxan baij xairlasan zaluugiin zurag neg naiziinx ni xayg deer baixiig xaraad zurx mini baga zereg ovdson um . Tegeed l ternii tuxai bodoj suugaad yagaad yagaad gej ix asuusoon Bodox tusam saixan sanagdax bish xarin tseejin dotor mini ymar negen zuil xeden myangan xeseg xagarax adil, esvel ymar negen zuil minii maxbodios aris max xuulan garch irex gej bgaa um shig ovdoj baisan. Tegeed l urid ni anij bsan sharx maani sedreed xuntei yrix need bsan um . Ter nadad unexeer ix uram xairlaj chadsan. Yagaad bid buxen oort baigaagaa dandaa goloj, dandaa chamlaj, uych ugui um shig , sav xiivel xetsuu bna uxne gedeg bnaa. Bidniig xun turlxtun bolgoson ni xamgiin tom az ta uundeee bayrlax yostoi, deerees ni ta busdaas iliuu xusseneeree amidarch chadaj bna. saixan xuvtas, saixan xool, sain naizuud, saixan ajil, eleg buten ger bul baixad oor uy xeregtei gej ingetlee ix zovood xymraad bgaa um bee? Amidrald zovlontoi baij l jargaliig mederch, xetsuu baij l amarxan zuil gej bgaa sh dee . Sharma nutsgen xuuxed amandaa xed xonoson ni ul medegdex xatsan boov zuun guij yvaxdaa nadad uych baixgui gej xaramssan bolov uu? Getel ugui ee ter xuuxed uych boloogui xamgiin ix az jargaltai xaragdaj bsan. Ter ued xarin yasan archaagui boloxoo, oort baigaa buxnee yasan ix dutuu unelj baisnaa medersen. Nadad saixan tsarai, saixan setgel, xamgaas xairtai eej, xuu, bas ax duu egch nar, bas xamgiin ix itgej naiddag naizuud, minii xamt olon, minii durtai ajil geed bux zuil baigaa, Getel bi yagaad ene buxendee iim xair nairgui xandaj, ingej ix golno ve? Ene baij bno gej uu ? Getel ter xatsan boov umxeed guij yvsan xuu bid 2-iin ylgaa asar ix. Magad ter xuu minii orond bsan bol bux zuild talarxan ooriigoo xamgiin aztai negend tootson setgel oodrog oortoo itgeltei amidrax bsan baixaa. Amidrald xicheen ix baylag baidagiig magad ugeer ilerxiilex argagui um doo. Amidrald toxioldox enexuu baylagiig xarin ur ashigtai unelen zartsuulax ni bidnii medliinx. Amidrax unexeer saixan.