Amidral

Bi ogloo ertlen bosoxdoo xamgiin turuund nagats egchiigee bodloo. Yagaad gevel shonojingoo tuuniig zuudleed l xonochixson. Yasan um bol doo zugeer baigaadaa gej bodsonch zalgaj chadaagui ee. Xarin ajil ruugaa irj yvax zamdaa bogson bieiig ni mashin dairchixsan bololtoi negen gologtei taaraldsan. Xediigeer nud xaltiram bsanch gesen terxuu ochuuxen amitan ene muuxai xorvoo deer amid uldex gej, amidralaa avrax gej xichneen ix ovdoj bsanch gaslax ch ugui temtsej bosox gej oroldoj baigaag xaraad bi ooriigoo bas busad xumuusiig bodood ixed durgui mini xurlee. Bid jaaxan l asuudal garval xetsuu bna uxsen ni ch deer um uu gej boddogoos bish bid chini amid bna. Ene bol bidnii xamgiin tom az zavshaan. Amid baigaadaa bayrlan amidraliin bux az jargaliig amtlaxiin toloo temtsex ni xovor baidag. Bi ch bas negen tsagt ingej teneglej bodoj l yvsan. Asuudal garval l uxchixer asuudal shiidegdeed bi saixan bolchix um shig. Getel bi yxchixvel amidral ymar utga baix bilee. Eniig xarin xumuus bodoj uzdeg bolov uu? Medeej odoo minii bux uzel bodol oorchlogdson. Urid ni xicheen archaagu orovdoltei baisnaa bodoj minii ter ueiinx shig bodoltoi yvdag olon xun baigaa gedegt itgeltei bsna uchraas ter xumuusiig yagaad ch iim ene gologiig xaraad uxaaraasai gej ooriin erxgui xussen. Bid gants l amidarna. Bidend ni gants l amidral bii. Ter ni ene. Getel bid daxin amidrald baidag gedeg xii ugend itgen odoo bish um aa gexed daraa gej xoishluulna gej uu ? Ene bol baij bolomgui tom aldaa. Bi odoo uych bolj bsan ter golog shig xaranxui nuxend gun gunzgii unasan baisan ch gesen ternees garax bux arga zamiig xaij temtsej baigaa boloxoor ooriinxoo ene ochuuxen bodloo oorchilj chadsandaa oorooroo baxarxaj bna. Ene bol minii amidral bi ooroo l buxniig tsogtsloon burduulne sh dee. Bi chadna, chadaj ch baigaa, tsaashid ch aigaad baix umguigeer bugdiig shiidej amidralaa ulam l bat bux bux zuil ni duuren bailgax bux zuiliig xiix bolno.